Oikomishoito perustuu kojeisiin, jotka kohdistavat hampaisiin voimaa ja liikuttavat niitä haluttuun suuntaan. On hyvä muistaa, että hammas itsessään ei ”tiedä”, millä tavalla sitä liikutetaan – se reagoi vain siihen kohdistuvaan voimaan. Siksi hampaita voidaan usein oikoa yhtä hyvin sekä perinteisillä kiinteillä kojeilla (kuten hammasraudoilla) että nykyaikaisilla oikomiskalvoilla.
Mikä koje sitten on paras vaihtoehto? Se riippuu aina yksilöllisestä tilanteesta. Jokaisella menetelmällä on omat vahvuutensa ja rajoitteensa, ja oikomishoidon asiantuntijan tehtävä on suunnitella hoito niin, että saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Esimerkiksi oikomiskalvot eivät sovi kaikkiin tapauksiin, vaikka ne ovatkin suosittu ja monille mieluisa vaihtoehto.
Läpinäkyvät oikomiskalvot ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti 2000-luvulta lähtien. Kalvot ovat esteettinen ja irrotettava vaihtoehto perinteisille kiinteille kojeille, ja ne valmistetaan yksilöllisesti jokaiselle potilaalle.
Hoito alkaa virtuaalisella suunnitelmalla, jonka perusteella valmistetaan kalvosarja. Jokainen kalvo siirtää hampaita vähitellen haluttuun suuntaan, ja niitä vaihdetaan tyypillisesti viikon välein. Kalvoja on pidettävä suussa vähintään 22 tuntia vuorokaudessa, jotta hampaat liikkuvat suunnitellusti.
On hyvä ymmärtää, että esimerkiksi Invisalign-hoito ei ole samanlainen jokaisen hammaslääkärin tekemänä. Hoidon onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin ja huolellisesti hoitosuunnitelma on laadittu. Hammasteknikolta tuleva 3D-suunnitelma ei ole koskaan suoraan valmis, vaan se vaatii usein asiantuntijan tarkkaa muokkausta, jotta hoito olisi mahdollisimman ennustettava ja lopputulos pysyvä. Oikomisesta vastaavalta hammaslääkäriltä vaaditaan niin teorian (biomekaniikka, anatomia, fysiologia) tuntemusta kuin käytännön kokemusta erilaisista hoitotarpeista.
Kiinteät kojeet, tyypillisimmin hammasraudat, ovat pitkään käytössä ollut ja laajasti tutkittu oikomishoitomenetelmä. Ne koostuvat hampaisiin kiinnitettävistä braketeista ja kaarilangasta, joka ohjaa hampaita haluttuun asentoon.
Braketit voivat olla perinteisiä metallisia tai huomaamattomampia, vaaleita keraamisia. Näkyvät raudat ovat palanneet taas muotiin erityisesti nuorten keskuudessa. Valinta on pitkälti esteettinen, sillä toiminnallisesti niissä ei ole eroa – hampaat liikkuvat samalla periaatteella kummassakin vaihtoehdossa.
Hammasrautojen lisäksi muita kiinteitä kojeita ovat esimerkiksi kasvuikäisten oikomishoidossa ylähammaskaaren levittämiseen käytetyt QuadHelix (QH) sekä Rapid Maxillatory Expansion (RME) -kojeet.

Erityisesti lasten ensimmäisen vaiheen oikomishoidossa voidaan käyttää purennanohjaimia (kuten LM-aktivaattorit), joita käytetään pääsääntöisesti öisin.
Hampaiden oikeansuuntaisen kehityksen lisäksi näillä voidaan ohjata myös leukojen kasvua hellävaraisesti, millä ehkäistään hampaiden ahtautta ja leukojen koosta tai asennosta johtuvia purentaongelmia.
Joissain tilanteissa tarvitaan lisävoimaa hampaiden siirtämiseen. Tällöin voidaan käyttää niskavetoa (eli ekstraoraalivetoa), joka on suun ulkopuolelle tuleva koje. Sitä käytetään erityisesti silloin, kun halutaan siirtää ylähampaita taaksepäin, esimerkiksi silloin, kun yläleuka tai yläetualue on korostunut. Niskavetoa käytetään yleensä iltaisin ja öisin.
Koska sekä kalvoilla että kiinteillä kojeilla on omat etunsa, joskus niitä on järkevää yhdistää. Hybridioikomishoidossa voidaan esimerkiksi:
Näin voidaan hyödyntää kunkin oikomismenetelmän parhaat puolet ja räätälöidä hoito mahdollisimman tehokkaaksi.
Jokainen oikomishoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja sopivin menetelmä riippuu hampaiden lähtötilanteesta, hoitotavoitteista sekä asiakkaan esteettisistä mieltymyksistä.
Jos oikomishoito on sinulle ajankohtainen, varaa konsultaatioaika – katsotaan yhdessä, mikä ratkaisu sopii parhaiten juuri sinulle! Tervetuloa vastaanotolle.