Fluorihammastahnat vs hydroksiapatiittihammastahnat – mitä eroa niillä oikeasti on? | Tahnatrilogia osa II
Hydroksiapatiittia sisältävät hammastahnat ovat viime vuosina nousseet näkyvästi esiin sosiaalisessa mediassa, luonnonkosmetiikassa ja apteekkien hammashoitohyllyillä. Niitä markkinoidaan vaihtoehtona fluorihammastahnoille, ja lupausten mukaan ne voivat esimerkiksi korjata kiillevaurioita, vähentää vihlontaa ja tehdä hampaista valkoisemmat.
Mutta miten hydroksiapatiittihammastahnat oikeasti eroavat perinteisistä fluorihammastahnoista? Voiko fluorin korvata hydroksiapatiitilla ja mitä nykyinen tutkimus aiheesta kertoo?
Mitä hydroksiapatiitti on?
Hydroksiapatiitti on sama mineraali, josta hampaiden kiille pääosin koostuu. Hydroksiapatiitti koostuu kalsiumista ja fosfaatista. Kiille on ihmiskehon kovinta materiaalia.
Hammastahnoissa käytettävä hydroksiapatiitti on synteettisesti valmistettua. Ajatus on, että aine kiinnittyisi kiilteen mikroskooppisiin vaurioihin ja auttaisi paikkaamaan niitä.
Tämä perustuu todelliseen biologiseen ilmiöön. Hampaan pinta ei ole täysin staattinen, vaan kiille demineralisoituu ja remineralisoituu jatkuvasti. Happohyökkäysten aikana kiilteestä liukenee mineraaleja, ja sylki puolestaan palauttaa niitä takaisin hampaan pintaan.
Hydroksiapatiittihammastahnat pyrkivät tukemaan tätä luonnollista remineralisaatiota.
Miten fluorihammastahna toimii?
Fluorihammastahnat ovat edelleen hammashoidon kultainen standardi. Fluoridin hyödyistä on erittäin vahva tutkimusnäyttö vuosikymmenten ajalta.
Fluoridi auttaa hampaita kahdella tärkeällä tavalla:
- se vähentää suun bakteerien happotuotantoa
- se vahvistaa hammaskiillettä happohyökkäyksiä vastaan
Kun fluoridia on hampaan pinnalla, kiilteeseen muodostuu fluoroapatiittia. Tämä muistuttaa rakenteeltaan luonnollista hydroksiapatiittia, mutta kestää happamuutta selvästi paremmin.
Tämä ero on erittäin tärkeä.
Hydroksiapatiitti vs fluoroapatiitti – kumpi kestää happohyökkäyksiä paremmin?
Hampaat joutuvat päivän aikana jatkuvasti happohyökkäysten kohteeksi. Jokainen ruokailu, välipala, virvoitusjuoma tai hapan juoma laskee suun pH-tasoa hetkellisesti.
Kun ympäristö muuttuu riittävän happamaksi, hammaskiille alkaa liueta.
Luonnollinen hydroksiapatiitti alkaa liueta happamassa ympäristössä herkemmin kuin fluoridin avulla muodostuva fluoroapatiitti. Fluoroapatiitti kestää matalampaa pH-tasoa. Hydroksiapatiitti alkaa liueta, kun pH laskee 5,5 ja fluoroapatiitti vasta pH:n ollessa 4,5; eron siis kymmenkertainen, sillä pH-asteikko on logaritminen. Fluoroapatiitti suojaa siten hampaita tehokkaammin esimerkiksi syömisen ja juomisen aiheuttamilta happohyökkäyksiltä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka hydroksiapatiitti voi auttaa paikkaamaan pieniä kiillevaurioita, fluoridi tekee kiilteestä happoja vastaan vastustuskykyisemmän kuin mitä luonnollinen kiille yksinään on.
Tästä syystä fluorihammastahnojen teho reikiintymisen ehkäisyssä on edelleen selvästi paremmin osoitettu.
Voiko hydroksiapatiitti korvata fluorin?
Tällä hetkellä tutkimusnäyttö ei tue fluorin korvaamista hydroksiapatiitilla.
Hydroksiapatiitista tehdyt tutkimukset ovat lupaavia, mutta niitä on vielä verrattain vähän. Lisäksi osa tutkimuksista on kooltaan pieniä tai valmistajien rahoittamia, mikä heikentää näytön vahvuutta.
Hydroksiapatiitti ei kuitenkaan ole täysin “huuhaata”. On täysin mahdollista, että sillä on hyödyllisiä vaikutuksia hammaskiilteelle ja hampaiden herkkyydelle.
Tällä hetkellä hammaslääkärit suosittelevat kuitenkin edelleen fluorihammastahnaa ensisijaisena vaihtoehtona reikiintymisen ehkäisyyn.
Entä hammastahnat, joissa on sekä fluoridia että hydroksiapatiittia?
Markkinoilla on nykyään myös hammastahnoja, joissa yhdistyvät fluoridi ja hydroksiapatiitti.
Tämä voi teoriassa olla hyödyllinen yhdistelmä: fluoridi vahvistaa kiillettä happohyökkäyksiä vastaan, ja hydroksiapatiitti voi osallistua pinnallisten vaurioiden remineralisaatioon.
Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää siitä, tarjoaako yhdistelmä merkittävää lisähyötyä verrattuna tavalliseen fluorihammastahnaan.
Onko fluorihammastahna turvallinen?
Kyllä. Tavallisissa käyttömäärissä fluorihammastahna on turvallinen. Joskus fluoridi sekoitetaan keskustelussa fluoriin alkuaineena, joka on myrkyllinen kaasu. Hammastahnoissa käytettävä natriumfluoridi ei kuitenkaan ole sama asia kuin vapaa fluori.
Aikuisen on käytännössä mahdotonta saada hammastahnasta fluoridin yliannostusta normaalissa käytössä.
Liiallinen fluoridin saanti lapsuudessa voi aiheuttaa fluoroosia eli kiilteen vaaleita muutoksia. Fluoroosia ei tule jo puhjenneeseen hampaaseen vaan se syntyy kehittymässä olevan hampaan kiilteeseen. Tämän vuoksi lasten hammastahnoissa käytetään ikään sopivia fluoridipitoisuuksia.
Kumpi hammastahna kannattaa valita?
Nykyisen tutkimusnäytön perusteella fluorihammastahna on edelleen tehokkain ja luotettavin vaihtoehto hampaiden reikiintymisen ehkäisyyn. Hydroksiapatiitista ei ole fluoridin korvaajaksi, vaikka hammastahnoissa, joissa on sekä fluoridia että hydroksiapatiittia, on kehityspotentiaalia.
Fluorihammastahnalla harjaamisen lisäksi on syytä muistaa hammasvälien puhdistus, riittävän harva ruokailurytmi sekä ksylitolin käyttö aterioinnin jälkeen. Ne muodostavat edelleen hyvän suunhoidon perustan.
