Botuliinihoidot, suu- ja leukakirurgia sekä muut hoidot
Mitä bruksismi on?
Leukalihakset jatkuvasti jumissa? Selittämättömiä pääkipuja? Viivasuorat tai kuluneet hampaat?
Nämä voivat olla oireita jatkuvasta, tiedostamattomasta narskuttelusta tai purentalihasten jännittämisestä eli bruksismista, jota esiintyy suurella osalla väestöstä jossain vaiheessa elämää. Narskuttelutaipumus voi herätä jo lapsuudessa ja jatkua aikuisuuteen asti, mutta riskiä lisäävät mm. korkea stressitaso, traumat, sekä alkoholin ja nikotiinin merkittävä käyttö.
Vaikka öinen narskuttelu, unibruksismi, on kenties tunnetumpi muoto, valvebruksismi eli päivisin huomaamatta tapahtuva narskuttelu on jopa yleisempää.
Monipuolista hoitoa bruksismiin
Purentakisko: Purentakiskohoito auttaa purentalihaksia rentoutumaan yön aikana ja suojaa hampaita narskuttelun aiheuttamalta kulumiselta.
Botuliinipistoshoidot: Botuliinihoito estää lihakseen injektoituna lihaksen liiallisen jännittymisen yleensä 3-6 kuukauden ajaksi. Hampaiden kovasta yhteenpuremisesta kärsivillä henkilöillä leuka rentoutuu ja päänsäryt vähenevät. Botuliinihoito antaa usein nopean helpotuksen sekä uni- että valvebruksismiin potilaille, joilla ensisijaiset hoitomuodot eivät ole auttaneet.
Vaurioituneiden hampaiden korjaus: Vaurioista riippuen niitä voidaan korjata esimerkiksi paikkauksella tai hammaslaminaateilla.
Lisäksi purentalihasten hieronnasta ja fysioterapiasta voi olla apua.
Selvitetään yhdessä sinulle sopivin hoitomuoto
Mikäli edellisestä hammaslääkärikäynnistä on aikaa, hammastarkastuksessa voidaan arvioida hoidontarvettasi kokonaisvaltaisemmin. Jos taas olet käynyt viimeisen vuoden aikana tarkastuksessa ja haluat uuden purentakiskon, varaa 30 minuutin vastaanottoaika hammaslääkärille.
Mikäli olet kiinnostunut botuliinihoidosta bruksismiin, mutta et ole varma hoidon soveltuvuudesta, voit varata myös ilmaisen konsultaation.
Usein kysytyt kysymykset bruksismista ja narskuttelusta (UKK)
Yleisimpiä bruksismin oireita ovat:
- Aamuiset leukakivut tai -jäykkyys
- Päänsärky, erityisesti ohimoilla
- Kuluneet tai lohkeilleet hampaat
- Narskuttelun ääni öisin
- Niskojen ja hartioiden lihasjännitys
Hammaslääkäri voi tunnistaa narskuttelun hammastarkastuksessa useimmiten hampaiden kulumisesta tai puremalihasten koosta.
Kyllä. Pitkään jatkuva narskuttelu voi kuluttaa hampaiden kiillettä ja hammasluuta sekä aiheuttaa lohkeamia tai purennan madaltumista. Narskuttelu lisää merkittävästi myös hammasimplantin murtumisriskiä. Hoitamaton bruksismi voi lisäksi rasittaa leukaniveliä ja johtaa krooniseen kipuun.
Bruksismin hoito suunnitellaan oireiden ja syiden perusteella. Yleisiä hoitomuotoja ovat:
- Purentakisko, joka suojaa hampaita ja voi myös rentouttaa leukalihaksia
- Fysioterapia ja purentalihasten hieronta
- Stressinhallinta ja uniergonomia, jotka voivat vähentää narskuttelun taustasyitä
- Botuliinihoito, joka vähentää lihasten yliaktiivisuutta 3–6 kuukaudeksi
Bruksismin botuliinihoito tarkoittaa, että pieni määrä botuliinitoksiinia injektoidaan purentalihaksiin. Tämä estää lihasta jännittymästä liikaa, jolloin leuka rentoutuu ja narskuttelu vähenee. Hoidon vaikutus kestää yleensä 3–6 kuukautta, ja sen avulla voidaan lievittää sekä uni- että valvebruksismia.
Kyllä – etenkin jos kyseessä on valvebruksismi. Kun tiedostaa taipumuksensa jännittää leukalihaksia voi ottaa tavaksi leukojen tietoisen rentouttamisen ja verryttelyn. Myös stressin lievitys, kofeiinin ja nikotiinin käytön vähentäminen sekä hyvä unirytmi tukevat narskuttelun hoitoa.
Purentakisko on usein suositeltava ensimmäinen askel bruksismin hoidossa, koska se suojaa hampaita kulumiselta. Joskus narskuttelun hoito onnistuu pelkästään lihashuollolla ja stressinhallinnallakin. Kaikille purentakiskohoito ja lihashuoltokaan eivät tuo riittävää apua, jolloin kannattaa keskustella hammaslääkärin kanssa muista hoitovaihtoehdoista, kuten botuliinihoidosta.
Stressi vaikuttaa lihasten jännitystilaan ja hermoston toimintaan. Moni alkaa jännittää leukaansa huomaamattaan, mikä voi johtaa bruksismiin.
Kyllä, lapsilla esiintyy usein narskuttelua, erityisesti hampaiden vaihtuessa. Useimmiten se on kuitenkin ohimenevää eikä vaadi hoitoa. Jos kuitenkin lapsella ilmenee kipua, leuan liikerajoituksia tai hampaiden merkittävää kulumista, kannattaa varata aika hammaslääkärille.
Hoitamaton bruksismi voi pitkällä aikavälillä johtaa hampaiden kulumiseen, purennan madaltumiseen ja leukanivelvaivoihin. Se voi myös olla yksi migreeniin aiheuttaja. Säännöllinen bruksismin hoito ja tarkastukset hammaslääkärillä auttavat ehkäisemään pysyviä vaurioita.
Bruksismi on tahatonta hampaiden narskuttelua, yhteen puremista tai leukojen jännittelyä, jota voi esiinty sekä päivisin että öisin. Bruksismi on usein tiedostamatonta, ja monet huomaavat sen vasta, kun hampaat kuluvat tai leuoissa tuntuu jumiutumista tai kipua.