Miksi hammas lohkeaa?

Hampaan lohkeama voi yllättää kesken ruokailun, urheilun tai jopa ihan vaan nukkuessa. Lohkeama ei kuitenkaan synny täysin ilman mitään syytä: hammasta on voinut heikentää reikä, kuluminen, vanha paikka tai jatkuva narskuttelu. Kun kuormitus kohdistuu heikentyneeseen kohtaan, pieni pala hampaasta voi lohjeta tai hammas voi haljeta jopa juuren asti, mikä johtaa hampaan menetykseen.

Lohkeama ei useinkaan oireile kivuliaasti – se saattaa tuntua vaan kielellä terävämmältä tai väli alkaa kerätä enemmän ruokaa. Oireeton lohkeama kannattaa silti tutkituttaa riittävän ajoissa. Terävä reuna voi viiltää kieltä tai poskea, mikä voikin tuntua itse lohkeaa isommalta vaivalta, ja vaurio voi ajan mittaan suurentua. Lohkeamat myös yleensä keräävät ruokaa vauriokohtaan, vaikeuttavat merkittävästi hampaan puhdistusta sekä voivat nopeastikin reikiinnyttää hampaan.

Mikä voi aiheuttaa hampaan lohkeamisen?

Kovan ruoan tai aterimien puraisu

Pähkinät, kovat karkit, jääpalat, poksahtamattomat jyvät popcornin seassa ja jälkiuunileipäkin voivat aiheuttaa hampaan lohkeaman. Riski kasvaa, jos hampaan rakenne on jo ennestään heikentynyt isojen täytteiden tai kuluman seurauksena. Myös kovien esineiden, kuten haarukan jääminen hampaiden väliin, kynsien pureskelu tai pullon korkin avaaminen hampailla voivat aiheuttaa lohkeaman.

Vanha tai suuri paikka pettää

Hampaan poraaminen sekä korjaaminen perinteisillä yhdistelmämuoveilla heikentää hampaan kestävyyttä, mikä altistaa lohkeamille ja korostuu etenkin laajalti korjatuissa takahampaissa. Vuosia jatkunut purentarasitus kuluttaa täytteitä sekä hammasta niiden ympärillä, jolloin täyte, itse hammas tai molemmat voivat lohjetat. Jos täyte tuntuu liikkuvan, reunastaan karhealta tai siihen tarttuu hammaslanka, kannattaa se tarkistuttaa hyvissä ajoin tulevien ja mahdollisesti isompien ongelmien välttämiseksi.

Karies heikentää hammasta sisältäpäin

Hampaan reikiintyminen pehmentää hammaskudosta. Hammas voi ulkoapäin näyttää täysin normaalilta ja olla oireetonkin, vaikka kiilteen alla oleva hammasluu olisi jo laajalti vaurioitunut. Tällöin hammas voi lohjeta hyvin pienestäkin voimasta; pehmeän leivän puraisukin voi aiheuttaa lohkeaman.

Hampaiden narskuttelu ja yhteen pureminen

Narskuttelu eli bruksismi kuormittaa hampaita ja kuluttaa niitä voimakkaasti. Bruksaus on usein tiedostamatonta ja tulee monelle ihmiselle täytenä yllätyksenä. Lähinnä öisin, mutta myös päivisinkin, esiintyvän bruksauksen merkkeinä on usein etenkin aamuisin esiintyvät purentalihasten jäykkyydet ja päänsäryt, mutta pitkään jatkuneina näihin ei välttämättä kiinnitetä huomiota. Stressi pahentaa merkittävästi bruksausta sekä siitä aiheutuvia vaivoja. Pitkään jatkuva bruksaus kuormittaa ja kuluttaa hampaita sekä aiheuttaa niihin mikrohalkeamia. Tämä taas lisää riskiä hampaan lohkeamalle ihan tavallisissakin tilanteissa, kuten pehmeääkin ruokaa syödessä. 

Hammastraumat eli tapaturmat

Hammastraumat eli hampaisiin kohdistuvat tapaturmat ovat yleisiä tilanteita ihan pienistä lapsista iäkkäisiin vanhuksiin. Liian rajut lasten leikit, kaatuminen tai voimakas kontakti urheillessa voivat vaurioittaa hampaita sekä leukaluutakin. Seuraukset voivat vaihdella pienistä hampaiden kolahduksista ja lohkeamista laajoihin leukaluun murtumiin. Trauman johdosta hampaan ydin voi vaurioita ja johtaa hampaan kuolioon, vaikka ulkoisesti ei olisikaan mitään merkkiä ongelmista. Nämä vauriot voivat tulla vuosien viiveelläkin, jolloin etenkin lapsilla hammastraumojen tarkka dokumentointi ja tarvittaessa jatkokontrollit ovat tärkeitä.

Hampaiden eroosio

Hampaiden eroosio eli kiilteen liukeneminen happojen seurauksena on yleinen vaiva. Ruokailua seuraava happohyökkäys johtaa suun pH:n alenemiseen, mikä alkaa liuottaa kiillettä. Hammas, ja sitä suoojava sylki, pystyvät yleensä korjaamaan nämä pienet vauriot kiilteen remineraalisaatiolla, mutta toistuvat ja voimakkaat happoaltistukset voivat vaurioittaa hammasta pysyvästi ja huomattavan nopeastikin. Kiilteen kuluminen altistaa myös ikävälle ja yleiselle vaivalle – vihlonnalle. Raskauden aikainen pahoinvointi, refluksi tai astmalääkityskin voivat aiheuttaa merkittävää hampaiden eroosiota.

Hammas halki vai pieni lohkeama?

Pieni lohkeama tarkoittaa usein hampaan kulman tai purupinnan palan irtoamista. Halkeama voi sen sijaan kulkea syvemmälle hampaaseen. Jos hammas on halki, oireena voi olla kipu tai vihlaisu purressa, erityisesti kun purenta vapautuu. Halkeamaa ei aina näe itse peilistä, joten oireileva hammas kannattaa tutkia vastaanotolla.

Pystysuuntainen, syvälle juureen ulottuva halkeama voi olla vaikeasti korjattava ja voi pahentua myöhemmän rasituksen johdosta. Siksi hoitoon hakeutuminen kannattaa tehdä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Mitä tehdä, kun hammas lohkeaa?

1. Pidä alue mahdollisimman hyvin puhtaana harjauksella ja lankauksella
2. Jos lohkeama kerää paljon ruokaa tai tuntuu terävältä kieleen, apteekista saa väliaikaisia täytemateriaaleja suojaksi. Nopeaksi ensiavuksi voi riittää purukumin laittaminen lohkeaman päälle
3. Vältä pureskelua vaurioituneella hampaalla ja suosi pehmeää ruokaa
4. Varaa aika hammaslääkärille mahdollisimman pian

Usein suuretkaan hampaan vauriot eivät oireile millään tavalla, minkä seurauksena hoitoon saatetaan hakeutua liian myöhään.

Miten estän hampaan lohkeamisen?

Hampaan lohkeamista ei voi aina välttää, mutta riskiä voi pienentää merkittävästi:

• Käy säännöllisesti hammastarkastuksissa, jotta karies, kuluneet hampaat ja vanhat paikat löydetään ajoissa.
• Hoidatuta lohjenneet paikat ja karies ajoissa, ennen kuin vaurio laajenee.
• Käytä öisin purentakiskoa, jos narskuttelet tai puret hampaita yhteen.
• Käytä hammassuojia kontaktilajeissa ja muissa tapaturma-alttiissa harrastuksissa.
• Älä käytä hampaita työkaluna pakkauksien avaamiseen tai esineiden katkaisemiseen.
• Vältä jääpalojen, kovien karkkien ja muiden erittäin kovien asioiden puremista.
• Rajoita happamien juomien jatkuvaa siemailua ja hoidata mahdollinen närästys.

Miten hampaan lohkeama hoidetaan?

Hoito riippuu vaurion laajuudesta. Pieni lohkeama voidaan usein hioa sileäksi tai korjata muovipaikalla. Laajempi lohkeama voi vaatia keraamisen paikan, kruunun tai juurihoidon. Jos hammas on halki syvälle, se saatetaan joutua poistamaan ja korvaamaan myöhemmin hammasimplantilla.

Hammaslääkäri arvioi tilanteen tutkimalla hampaan ja tarvittaessa ottamalla röntgenkuvan. Mitä aikaisemmin lohjennut hammas hoidetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on pelastaa ja säilyttää oma hammas.

Jos hampaasi on lohjennut tai epäilet halkeamaa, voit varata nettikalenteristamme Päivytystyskäynnin tai 30 minuutin vastaanottokäynnin.