Miksi hammastahnassa on fluoria? | Tahnatrilogia osa I

Onko fluori myrkky?

Olemme jo vuosikymmeniä tunnollisesti harjanneet hampaitamme fluoripitoisella hammastahnalla. Hammaslääkärit ympäri maailmaa suosittelevat käyttämään nimenomaan fluoripitoisia hammastahnoja ja kaikki suuret tahnoja valmistavat yritykset lisäävät tahnoihinsa fluoria. Miksi ihmeessä, kun jo yläkoulun kemianluokassa kerrottiin, että fluori on myrkyllistä?

Hammastahnojen fluoripitoisuudesta keskustellessa saattaa mennä helposti puurot ja vellit sekaisin. Hammastahnat eivät sisällä varsinaista fluoria, vaan fluoridia. Fluori on myrkyllinen alkuaine, fluoridi taas on fluorin negatiivinen ioni. Puhekielessä fluoridi kuitenkin lyhenee lähes poikkeuksetta fluoriksi ja ehkä tästä syystä hakukoneisiin onkin ilmestynyt sanapareja kuten “fluori myrkyllisyys” tai “fluori myrkky”.

Milloin hammastahna keksittiin?

Muinaisten egyptiläisten kerrotaan käyttäneen hammastahnaa jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin tahna ei kuitenkaan tullut mintunraikkaana muovituubista, vaan tahna sisälsi mm. kaarnaa, suolaa, murskattuja luita ja osterin kuorta. Tarkoitus oli kuitenkin samanlainen: ihmiset halusivat puhdistaa hampaitaan ja ikeniään. Nykyisen kaltaista hammastahnaa valmistettiin Colgaten toimesta jo 1873. Tuolloin sitä myytiin lasipurkeissa, tuubiin hammastahna pääsi 1892.

Ensimmäisen fluoripitoisen hammastahnan kehitti yhdysvaltalainen Crest. Crest julkaisi fluoripitoisen hammastahnan testialueille 1955 ja seuraavana vuonna Fluoristan levisi menestyksekkäästi Yhdysvalloissa. Fluorilla on ehkäisty hampaiden reikiintymistä siis vasta muutama vuosikymmen ja tänä vuonna juhlitaankin fluoridipitoisen hammastahnan 70 vuoden mittaista taivalta!

Ei fluoripitoisesta hammastahnasta tullut luonnollisesti välittömästi hittiä. Useinkaan uudet kansanterveydelliset innovaatiot eivät pääse välittömästi osaksi kaikkien rutiineja, sillä pinttyneitä tapoja on vaikeaa muuttaa. Suomeen fluoripitoinen hammastahna tuli 1970-luvun loppupuolella, eikä hetkeäkään liian aikaisin: suomalaisten suuhygienia ja hammasterveys oli karmealla tolalla. Hammasharjaa pidettiin turhakkeena ja usein hampaat harjattiin kerran viikossa saunan yhteydessä – koko perhe samalla harjalla. Näistä käytänteistä on pitkä matka 2020-luvun suosituksiin. Vuonna 1972 säädettiin uusi kansanterveyslaki, joka asetti lasten hammashoidon kuntien vastuulle. Kouluihin tuli tehokasta valistustyötä ja samalla vuosikymmenillä päästiin nauttimaan fluoripitoisesta hammastahnasta. Suomalaisten hampaat alkoivat vihdoin pysyä suussa.

Mitä fluori tekee?

Fluoria ei lisätä hammastahnaan turhaan. Hampaan pinnalla oleva fluori suojaa hampaan kiillettä happohyökkäyksiltä ja siten reikiintymiseltä. Tämän havaitsi ensimmäisen kerran 1945 hammaslääketieteen opiskelija Josephy Muhler Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa. Muhler tutki fluoriyhdisteiden vaikutusta hammaskiilteen liukenemiseen ja havaitsi, että tinafluoridi oli erittäin tehokas yhdiste hammaskiilteen remineralisaation kannalta. Remineralisaatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa hampaiden kiille korjautuu ja saa takaisin jo menettämiään mineraaleja kuten fosfaattia ja kalsiumia. Demineralisaatio taas on prosessin vastakohta: mineraalien menettäminen. Muhler lähti tekemään yhteistyötä kemistien kanssa ja loppu on historiaa: meillä on käytössä fluoripitoista hammastahnaa. Fluorin osuutta hampaiden kiilteen vahvistamisessa ja reikiintymisen ehkäisyssä ei voi ohittaa ja tästä syystä hammaslääkärit eivät ohjaa fluorittomien tuotteiden pariin.

Kansanterveysmielessä fluoria on lisätty (ja lisätään joissakin osissa maailmaa edelleen) myös juomaveteen. Suomessa näin ei kuitenkaan enää toimita, tosin joillain alueilla pohjavesi on luontaisesti melko fluoripitoista.

Miksi lasten hammastahnassa on vähemmän fluoria?

Fluorittoman hammastahnan puolestapuhujat ihmettelevät usein, miksi lasten hammastahnan fluoripitoisuus on vähäisempi kuin aikuisten. Vasta kehittyvien hampaiden altistuminen liialle fluorille voi aiheuttaa fluoroosia, joka näkyy vaaleina laikkuina hampaan pinnassa. Pienet alle kolmevuotiaat lapset myös herkemmin nielevät hampaiden pesussa käytetyn hammastahnan ja tästäkin syystä lasten hammastahnat sisältävät vähemmän fluoria. Hammastahnassa käytetty fluoridi on turvallista, mutta sitäkään ei ole tarkoitettu syötäväksi. Lasten hammastahnat sisältävät 1000–1100 ppm:n verran fluoria, aikuisten hammastahnat taas n. 1500 ppm. Fluorin päiväsaanti rajoittuu siis alle 10 milligrammaan, joka on turvallinen määrä.

Paljonko hammastahnaa pitää käyttää?

Hampaistaan pitää parhaimman huolen silloin, kun ne harjaa kahdesti päivässä fluoripitoisella hammastahnalla ja puhdistaa hammasvälit kerran päivässä hammasväliharjalla tai hammaslangalla. Hammastahnan määrään on selkeä ohjeistus:

Alle kolmivuotiaille lapsille riittää ohut sipaisu lasten hammastahnaa. Määrää voi verrata myös riisinjyvään. Hampaat harjataan kahdesti päivässä.
Pienille 3–5 vuotiaille lapsille annostellaan pikkusormen kynnen kokoinen nokare hammastahnaa. Hampaat harjataan kahdesti päivässä.
Yli 6-vuotiaiden lasten hampaat harjataan 1450 ppm fluoria sisältävällä hammastahnalla. Hammastahnaa annostellaan 0,5–2 cm pätkä. Hampaat harjataan kahdesti päivässä. Tällä ohjeistuksella mennäänkin sitten myös aikuisena, ellei juuri sinua hoitava hammaslääkäri ohjeista toisin.

Jos sinulle jäi kysyttävää hammastahnasta tai hampaiden harjauksesta, ota asia rohkeasti puheeksi seuraavalla käynnillä hammaslääkärissä. Me olemme täällä sinua varten!